ROUTE 66 IL osa 2

Maanantaiaamu valkeni jälleen aurinkoisena ja lämpimänä. Sää on suosinut, mutta lämpö jatkaa nousuaan, Louisvilleen KY on luvattu jo tuskaiset 37 astetta torstaiksi, huh hellettä.
HI Expressin aamiainen oli selvästi runsaampi kuin mihin täällä yleensä on tottunut. "Kirjastossa" oli tarjolla tavanomaisten leipien, muffinsien yms lisäksi mm paistettua kananmunaa, jauhelihapihvejä sekä kylmää maitoa ja jogurttia. Aulassa oli esillä jo lähes valmiin, 2,5 miljoonaa dollaria maksavan ulko- ja sisäpuolisen uudistuksen suunnitelma.

Matka jatkui kohti Salemia Lincolnin, Williamsvillen ja Springfieldin kautta. I 55 ja route 66 ovat tällä välillä pitkälti samaa tietä, joten matka eteni melko jouhevasti.
Lincolnissa (nimetty Abrahamin mukaan) sijaitsee Guinnesin ennätyskirjaankin maininnan saanut nähtävyys, Railsplitter Covered Wagon.

Williamsvillessä taasen on route66-esitteissä valokuvauskohteeksi suositeltu, "keräilijän unelma", Die Cast Auto Sales. Mutta se on nykyisin suljettuna ja oli ulkopuolelta aikamoinen pettymys. Ikkunasta näki hieman sisälle ja siellä tavaraa vaikutti kyllä olevan. Kyltin mukaan paikka on auki 24 h paitsi silloin, kun on kiinni !

Springfieldissä lounastettiin tikkucorndogit suositussa route66-dinerissa nimeltään Cozy Dog Drive-Inn. Alunperin oli tarkoitus poiketa katsastamaan myös Shea's Gas Station-museo, mutta se on suljettu tietysti nimenomaan maanantaisin.

Maissikoirien jälkeen suunnattiin kaakkoon ja Salemiin. Navigaattorin mukaan nopein reitti olisi ollut St Louisin kautta runsaan puolentoista tunnin ja n 230 km pituinen, sekä lyhin 170 km, mutta lähes 3-tuntinen. Päätettiin kulkea oman mielen mukaan paperikarttaa seuraten ja jätettiin laitteeseen se lyhyempi reitti päälle. Valitsemamme tiet olivat I 55 - 127 - 185 - 51 - 50 (navi olisi ohjannut muutaman kerran pikkutielle). Liikennettä ei ollut juuri nimeksikään ja saavuimme perille alle 2 tunnissa ! Majoitus ihan käypässä Super8:ssa ja ilta-ateriointi viereisessä Applebee's-ketjuravintolassa.